Erfalasorput ima

Kalaallit Nunaata Inatsisartuisa 1979/80-imi unammisitsineranni kalaallit erfalasussaannut siunnersuuteqartut 600-t missaanniipput. Siunnersuutaasuni erfalasut sanningasortallit amerlaneroqaat. Atuartuttaaq atuaqatigiikkuutaartut siunnersuutaannit 160-iusunit 110-t sanningasortaliupput. Nalunanngilaq sungiusimasat aallaaviusimanerata tamanna ersernerigaat.
Inatsisartut kalaallit erfalasussaannik ‘naliliisussaatitaata’, partiinit tamanit inuttaqartinneqartup, siunnersuutit piukkunnarpallaarsorisimanngilai. Taamaammat januaarimi 1985-imi kalaallit eqqumiitsuliortut qulingiluat kajumissaarneqarput siunnersuusioqqullugit. Siunnersuutit marluk piukkunnartutut tikkuarneqarput, tassaasut erfalasoq qorsuusoq qaqortumik sanningasortalik aappaalu tassaalluni ullumikkut erfalasorput. Februaarip 14-ianni Inatsisartut erfalasussaq taasissutigaat. 14-it maanna erfalasorput piumavaat, aqqanillillu aappaa piumallugu. Erfalasumut ataatsimiititaliap Inatsisartut aalajangeeqqusimavai, tassagooq inunnit taasissutigineqarpat inuiaqatigiit marlunngorlutik avissaartuuteqinammata, aammalu Inatsisartut erfalasussaq piffissami sivisuumi sulissutigisimammassuk tulluartuutinneqarsimavoq inuiaqatigiit sinnerlugit taanna aalajangiisuuppat akisussaasuullunilu.
Inatsisartut aalajangiinerata Kalaallit Nunaat marlunngorlugu avissaartuutsippaa. Akerliusut atsiortitsinikkut takutitserrapput. Nuummi inersimasut 25%-iisa inuit taasitinneqaqquaat, Nuummilu misissuisitsineqarmat 11%-it maannakkut erfalasorisarput akuersaarpaat, 89%-it erfalasoq sanningasortalik piumagaluaraat. Nunarput tamarmiusoq qanoq isumaqarsimassagaluarnerpoq? Namminerisatsinnilli erfalasoqalerpugut, aammami inuiaagatta namminerisatsinnik ilisarnaateqarusuttut, aliasunnerni nuannaarnernilu qullartagassatsinnik inuiannullu allanut akulerunnitsinni ilisarnaatigisassatsinnik.
Erfalasorput pillugu kattuffitsinnit nuannaarutigeqaarput nunatsinni atugassiamik erfalasutta atorneqarnissaa pillugu ilitsersuummik maanna saqqummersitsigatta, neriuppugullu taanna erfalasutsinnik atuinissamut ikiuutaalluarumaartoq. Taamaattorli atuagaaqqap ilitsersuutaasa saniatigut erfalasutsinnik atuinermut tunngasunik nalornisoortoqaratarsinnaavoq, taamaattoqassappallu kattuffimmut saaffiginninnissamut tikilluaqquaqqusivugut.
Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiakkut quppersagaanni erfalasutsinnut tunngasut aamma takuneqarsinnaapput.

Erfalasutta nassuiaataa

Erfalasumik iklusiliisoq Thue Christiansen

Erfalasumik ilusiliisoq Thue Christiansen

Nunatta nunarsuarmi qeqertani annersaanini kisiat tusaamasaassutigiinnarnagu aammattaarli sermersuarmik ’qeeqarnini’ ilisarnaatigilluinnarpaa.
Nunatta sineriassua inoqarfiusoq kangerluppassuarnik aggulunneqarsimasorlusooq kangerluttaqarpoq sermersuarmik ilanngarteriuartunik, iigartartunik taaguutilinnik.
Sermersuup ilaminersui ullut tamaviisa kaanngartinneqartuartut kangerluit qinngui aallaavigalugit iluliarsuanngorlutik silammut aallallaaraat takorannerlutik, alutornaqalutik mianersorfigisaasaqalutillu.
Nunarput qeqertaagami kaajallallugu immamik avatangerneqarsimavoq, immallu sarfarnermigut iluliarsuit sineriassuarput sinerlugu ingerlaartittuartarpai isikkivipput silaannarpullu allanngorartittuarlugu.
Siuliani eqqartukkakka erfalasutta ilusilerneqarnerani aalajangiisuusimapput tunngaviusimallutillu.
Erfalasutta affaa qulleq qaqortoq tassaavoq sermersuarmik eqqaasitsisoq, qaallorissoq soorunalumi qulliusussaq.
Ammalortup affaa aappalaartuusoq kangerlussuarmut iigartartulimmut ilisarnaataavoq.
Ammalortup affaata qaqortup iluliarsuit oqariartuuteqarfigai; taannalu aappalaartumi angisuumi alliusumi immamut naleqqussagaasumi sarfarsiataarusaartutut inissinneqarsimavoq.
Erfalasutta qalipaataasa danskit erfalasuata qalipaataat assigai taamaattumillu taaguut ’Aappalaartoq’ aammattaaq tassunga tutsiinnarneqarsinnaasimalluni, taamatullumi atorneqartalersimalluni.

Symbolikken på vort flag
Vort land er ikke alene kendt som verdens største ø, men også at den største del er dækket af indlandsisen.
Indlandsisen når havet ved stadig udstrømning til de brede fjorde langs kysten. Gennem fjordene sejler de store og farlige isfjelde udad og når havene omkring vort land til stor beundring for landets beboere og ikke mindst for turister fra andre lande.
Når isfjeldene begynder at sejle rundt i vore farvande og mødes med den Østgrønlandske storis er det absolut bestemmende for landets klima.
Dette er baggrunden for vort flags udformning: den store hvide del af flaget symboliserer indlandsisen og vore fjorde kendetegnes ved den røde del i cirklen. Den hvide del af cirklen symboliserer isfjeldene og storisen og det store røde felt i flaget kendetegner havet.
Farverne er de samme som Dannebrog og dermed kan vi også kalde vort flag ’Aappalaartoq’, det røde.

The symbolism of our flag
Our country is not alone known as the largest island in the world but also for the fact that the greater part is covered by ice cap.
The ice cap reaches the ocean by a steady outflow to the wide fjords along the coast. The large and dangerous ice bergs sail outwards through the fjords and they reach the oceans around our country at much admiration for the country´s inhabitants and not least for the tourists of other countries.
It is absolutely decisive for the climate of the country when the icebergs start sailing around in our waters and they meet with the Eastgreenlandic pack ice.
This provides the basis for the motif of our flag: the large white part in the flag symbolises the ice cap and our fjords are represented by the red part in the circle. The white part of the circle symbolises the icebergs and the pack ice, and the large red part in the flad reprecents the ocean.
The colours are the same as ‘Dannebrog’ and thus we can also continue to call our flag ‘Aappalaartoq’, the red.

Die symbolik der Flage
Unser Land ist nicht nur als die grösste Insel der Welt bekannt, sondern auch dafür, dass der grösste Teil vom Inlandeis bedeckt ist.
Das Inlandeis reicht bis an das Meer bei ständiger Ausströmung an die breiten Fjorde entlang der Küste. Die grossen und gefährlichen Eisberge segeln durch die Fjorde nach aussen und erreichen die Meere um unser Land, und dies zu grosser Bewunderung für die Einwohner des Landes und nicht zuletzt für Turisten aus anderen Ländern.
Wenn die Eisberge anfangen in unseren Gewässern herum zu segeln und sich dann mit dem Ostgrönländischen Packeis treffen, ist dies von absolutter Bedeutung für das Klima des Landes.
Dies ist der Hintergrund für die Ausformung unserer Flagge: der Grosse, weisse Teil der Flagge symbolisiert das Inlandeis, und unsere Fjorde sind durch den roten Teil des Kreses gekennzeichnet. Der weisse Teil des Kreises symbolisiert die Eisberge und das Packeis, und der grosse, rote Teil der Flagge kennzeichnet das Meer.
Die Farben sind die selben wie Dannebrog und somit können wir auch weiterhin unsere Flagge ‚Aappalaartoq’‚ das Rote nennen.

Inatsisit

Kalaallit Nunaata erfalasua pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 11. juuni 1985-imeersoq ima oqaasertaqarpoq:

§ 1.

Kalaallit Nunaata erfalasuata ilusaa Kalaallit Nunaanni Inatsisartut inassuteqarnerat tunngavigalugu Kunngip peqqussutaatigut aalajangerneqassaaq.
Imm. 2. Ilisarnaatit aalajangersimasut erfalasumi atoqqusaanngillat.
Imm. 3. Erfalasut erfalasup qalipaataanik uuttuutaanillu eqqortumik qalipaateqaratillu uuttuuteqanngitsut tuniniaqqusaanngillat, nioqqutigeqqusaanatik aammalu atukkiunneqarsinnaanatik.

§ 2.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput ullut erfalasumik amusiviusartussat aalajangersarnissaannut.

§ 3.

Erfalasoq kimilluunniit oqaatsitigut iliuutsitigulluunniit asissorneqassanngilaq.
Imm. 2. Erfalasoq inunnit ataasiakkaanit, peqatigiiffinnit, ingerlatseqatigiiffinnit imaluunniit suliffeqarfinnit ilisarnaatitut atorneqassanngilaq imaluunniit arlaatigut isissutissatut taamaaqataatulluunniit ilisarnaatigineqassanani.
Imm. 3. Erfalasoq kalaallit nioqqutissiarinngisaasa tuniniarnerini nioqqutiginerinilu nioqqutissat ilisarnaataattut imaluunniit allatut ussassaarutiginerinut atorneqassanngilaq.

§ 4.

Umiarsuit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffilittut nalunaarsorneqarsimasut kalaallit erfalasuannik erfalasoqassapput.
Imm. 2. Umiarsuit pineqartut kalaallit erfalasuat kisiat atortassavaat, aatsaalli nunat allamiut erfalasuannik amusisinnaallutik kalaallit erfalasuat inatsisit imaluunniit nunat tamalaat akornanni ileqquusut naapertorlugit inuiaat erfalasuata inissisimaffissaani amoqqagaangat. Imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkat naalagaaffimmi oqartussaasut umiarsuaannut atortuunngillat.

§ 5.

Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat unioqqutinneqarpata taamaaliorneq Naalagaaffiup karsianut nakkartussanik akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.

§ 6.

Inatsisartut inatsisaat manna 21. juuni 1985 atortuulerpoq.
Imm. 2. Kisianni umiarsuit erfalasulertarnissaat pillugu § 4-mi aalajangersakkat 1. januaari 1986 atortuulissapput.
Aammattaaq pigaarput Kalaallit immikkut erfalasuata akuerineqarneranik nalunaarut 24. juuni 1985-imeersoq Erfalasulertarnissaq pillugu kaajallaasitaq´.

Tassani aalajangersarneqarsimapput:

§ 1.

Ullut erfalasulertarfissat, kalaallit erfalasuata pisortaqarfinnit tamanit amuneqartarfissaat.

§ 2.

Erfalasoq kingusinnerpaamik nal. 09.00 amuneqartassaaq aqqarneqartassallunilu siusinnerpaamik nal. 17.00 kingusinnerpaamillu nal. 20.00.
Tallimanngornermi Tannaartumi aappalaartoq qiteqqusimasassaaq, Danmarkip tigussaaffiani ullormi 9. april erfalasoq ullaap tungaani qiteqqusimasassaaq, nal. 12.00 apissillugu amuneqassalluni.
Ulluni erfalasoqarfissani allani tamani erfalasoq apissisimasassaaq.
Ulloq erfalasoqarfissaq alla Tallimanngornermik Tannaartumik naleruippat erfalasoq ulloq naallugu qiteqqusimassaaq.

§ 3.

Kaajallaasitaq taanna ulluni allani erfalasulernissamik ajornartitsinngilaq – soorlu sapaatini – imaluunniit ullorsiorfinni suniluunniit pisartuni.

Erfalasutta isikkua

Erfalasutsinnik titartaasoq Thue Christiansen ima allappoq: “Qalasersuup Avannarliup kujammut 740 km-inik ungasitsigisuaniippoq nunarsuarmi qeqertat annersaata avannamut isua. Kalaallit Nunaata 58%-ia missiliorlugu sermersuarmit qalligaavoq, taannalu ullut tamarluinnaasa kangerlussuarni iigartartoqarfiusuni iluliarsuarnik anisitsiuartuuvoq. Sermersuaq, iluliarsuit sikorsuillu erfalasumi qaqortortaapput.
Aappalaartortaata takutippai seqinersuup nuilersup/tarrilersup assinga imarsuarmullu aappilleruloorluni qinngornera”.

Erfalasoq, uuttuutai ilaatillugit

Kalaallit Nunaata erfalasuata pisortatigoortumik nassuiarneqarnera imaappoq: ”Kalaallit erfalasuat sanimut takinermigut qitermigut qaqortumik aappaluttumillu avitaavoq. Qitermigullu erfalasulerfimmut qaninnerusumik paarlaattunik qalipaatilimmik ammalortortaqarluni. Ammalortup qiterpiaaniit erfalasup qummut ammullu killingata annertussusia 1,5 radiusiuvoq – radius tassa ammallorissup silliata affaa – erfalasup erfalasulerfimmut qaninnerata sinaanut 1,75 radiusiulluni kiisalu erfalasup avammut naaneranut 2,7025 radiusiulluni.

Erfalasulerfik erfalasullu angissusia

Kinaluunniit erfalasortaarniartoq uuttuutissamisut uuttuutilimmik pisaartariaqarpoq.

Erfalasup erfalasulerfinni assigiinngitsuni takissusai silissusaalu, cm-inut –
Flagets længder og bredder for forskellige flagstangslængder, i cm.

Erfalasulerfik ulamertuusarpoq amerlanertigullu qaqortuulluni nuumigut ammalortumik nooqutaqartussaq aappalaartumik kuultiusamilluunniit qalipaatilimmik.

Erfalasoq amitsoralaaq

Erfalasup angissusaa erfalasulerfimmut naleqquttuussaaq. Erfalasoq erfalasulerfiup tallimararterutigissavaa. Erfalasulerfik qattunermiippat illulluunniit qaaniilluni erfalasup angissusaa nammineq aalajangerneqarsinnaavoq.
Illup qaliaata killingani erfalasulerfik siumorluinnaq sammisuuppat erfalasortaata silissusaa erfalasulerfiup takissusaataa affarissavaa. Illullu iigaani inissiarsuarnilu tukimut erfalasulerfeqartuni erfalasup silissusaa erfalasulerfiup pingajorarterutigissavaa.
Anorlertillugu erfalasup angissutsimigut minnerusup atorneqartarnissaa inassutiginarpoq. Taanna erfalasulerfiup qulerarterutaanik silissuseqartussaavoq.
Erfalasoq amitsoralaaq, vimpel, erfalasulerfiup affaanik takissuseqassaaq. Erfalasuiup atorneqanngiffiani taamaattoq atorneqartariaqarpoq.
Allunaasartaq ilassimassanngilaq qilerneqaranilu.
Sukkulluunniit erfalasoq aserortersimasoq, nungullarsimasoq asinngarpallaarsimasorluunniit erfalasuliuttariaqanngilaq.

Erfalasulertarneq

Erfalasulerneq aqqaanerlu ataqqinnittumik pissuseqarluni sukkasuujunngitsumik ingerlanneqartassapput.
Erfalasup sukkulluunniit nuna attussanngilaa. Erfalasoq qullaleraanni aqqaraanniluunniit unermiliuttaraanni, nunamut tutsinnagu pitsaanerpaavoq.
Isumannaatsumik qilersisariaqarpoq.

Qilersinerit

Erfalasoq amuneqartassaaq seqernup nuinerani, taamaattorli siusinnerpaamik nal. 08.00. Nuannersumik alianartumilluunniit pisoqartillugu sila taarsereersimanngippat unnukkullu nal. 21.00 nallereersimanngippat erfalasulertoqarsinnaavoq. Erfalasoq aqqarneqartassaaq seqernup tarrinnerani taamaattorli siusinnerpaamik nal. 15.00 kingusinnerpaamillu nal. 21.00.
Kaperlattartumi ulluni kaperlannerata nalaaniittuni erfalasoq qullarsimasassaaq nal. 09.00-imiit nal. 15.00-imut.
Seqernup kaaviinnarfiata nalaani siusinnerpaamik amusivissaq kingusinnerpaamillu aqqaaffissaq najoqqutarineqartassapput.
Taartumi erfalasumik amusimatitsisoqarsinnaavoq aatsaat erfalasoq qinngortitsivigalugu qulleqartikkaanni.
Erfalasoq qullarneqartassaaq erfalasulerfiup ammalortortaa tikillugu. Allunaasartaq aalajangerluarneqartassaaq isumannaatsumik.
Erfalasulerfeqanngikkaanni erfalasoq arlaannut nivinngaannarlugu erfalasulertoqarsinnaavoq.
Tammaarsimaffinni assigisaannilu erfalasulertoqalersillugu aqqaasoqalersillugulu ilassinissaa eqqaamaneqartassaaq, tassa imaappoq tammaarsimaartut siuleriaarlutik kusanartumik inissillutik erfalasumik ilassinnittassapput. Tassunga atatillugu erinarsortoqarsinnaavoq qarlortartoqarluniluunniit. Erfalasup amoornera aqqarneralu erinarsornerlu nakkutigineqartassapput tamarmik ataatsikkut naaneqartussaammata. Imaluunniit erfalasoq apissinneqareerpat imaluunniit suli aqqarneqalersinnagu erinarsortoqareersinnaavoq nipilersortoqareerluniluunniit.
Erfalasoq masatsillugu imuneqartassanngilaq.

Erfalasumik imusinerit

Ullut erfalasulerfissat

Ullut erfalasulerfissat qaammatisiutini Kalaallit Nunaatalu inatsisartuisa kaajallaasitaanni takuneqarsinnaapput. Taakku saniatigut erfalasulerfissat tusagassiuutitigut nalunaarutigineqartarput. Inuittaaq ulluni erfalasulerfissatut nalunaarutigineqartuni erfalasulertarnissaat inassutiginaqaaq. Erfalasormiuna toqqorsimanagu atorluartagassaq, nuannaarfiusuni aliasuffinnilu.

Qiteqqullugu erfalasulerfissat
Ulluni eqqaaniaaffinni, toqusoqartillugu ilisinernilu erfalasulerfik qiteqqullugu erfalasulertoqartarpoq. Erfalasoq qiteqqunneqartinnani apissillugu amuneqaqqaartassaaq sekundinilu marlussunni uninngatinneqaqqaassalluni, taavalu aatsaat qiteqqunneqassalluni, tassa imaappoq erfalasup silissusiata ammut killingata erfalasulerfiup qeqqa nallersimassavaa.

Erfalasut apissillugit qiteqqullugillu amunerat

Erfalasulerfinni illuninngaanniit inissianinngaanniilluunniit sanimoortuni tukingasunilu erfalasup silissusiata qeqqa erfalasulerfiup qeqqaniissaaq.
Erfalasoq qiteqqusimasoq aqqartinnagu apissinneqaqqaarallassaaq, sekundillu marlussuit uninngatilaaqqaarlugu aatsaat aqqarneqassalluni.
Eqqaaniaalluni naalagiarnermi assigisaanilu erfalasoq apissisimasarpoq naalagiarnissap aallartinnissaata tungaanut minutsit 15-inngornissaat tikillugu, taavalu qiteqqunneqassaaq. Naalagiarneq naammassippat erfalasoq apissinneqassaaq; aatsaallu seqineq tarrippat peerneqassaaq.

Nunat allat erfalasui peqatigalugit erfalasulerneq

Danskit erfalasuat, Dannebrog, maannakkut inatsisaasut malillugit danskit naalagaaffiata ingerlassaani illuutaanilu atoqqusaavoq. Aalajangersakkanili aamma allassimavoq Kalaallit Nunaata erfalasua akuerineqaqqaarani naalagaaffiup ilaani allani atorneqarsinnaasoq, tassa Danmarkimi Savalimmiunilu.
Nunat allat erfalasuisa arlaannik erfalasulissagaanni politiiniit akuersissummik peqqaartariaqarpoq, piffissamulli aalajangersimasuinnarmut atuuttumik.
Nunat allat erfalasui peqatigalugit erfalasulertoqassappat erfalasulerfiit takeqqatigiissapput, erfalasullu tamarmik angeqqatigiinniartussaallutik.
Erfalasorput inissamut pitsaanerpaamut inissinneqassaaq. Erfalasulerfiit sanileriiaat arlaqarpata erfalasorput isiginnaartuniit isigalugu saamerliutinneqarnianngikkuni qiterlinngorlugu inissinneqassaaq.
Erfalasut tamarmik ataatsikkut amuneqarsinnaanngippata erfalasorput siulliullugu amuneqassaaq kingulliullugulu aqqarneqarluni.

Eqqortuuvoq erfalasorput nunallu allat erfalasui imatut tulleriiaassallugit:

(Nunat avannarliit erfalasui)

Isumatusaarnerussaaq nunat allat erfalasui naqinnerit tulleriiaarneri malillugit erfalasutta kingornatigut tulleriinnileraanni.
Tulleriiaarineq eqqorluinnassappat taava franskit naqinneri atortariaqarput, soorlu imatut:

imaluunniit:

Erfalasulerfimmi ataatsimi nunat assigiinngitsut erfalasui amuneqassanngilluinnarput. Allamik peqquteqaraanni, soorlu ikinngutit arlaannilluunniit tikeraartoqaraanni naqinnerit tulleriiaarneri atorneqartariaqanngillat, soorlu imaaliortoqarsinnaalluni nunap ikinngutigisap erfalasua erfalasutsinnut tulliullugu inissinneqarsinnaalluni, tamatumuuna ataqqinninniarneq nittarniarlugu.
Taamatut inatsiseqarput nunat assigiinngitsut erfalasui tamarmik.
Nunat tamalaat akornanni kattuffissuit erfalasui, soorlu Naalagaaffiit Peqatigiit, FN-ip, atorneqarpata taassuma erfalasua ataqqinarnerpaamut inissinneqassaaq; qullarneqassaarlu sapinngisamik erfalasulerfimmut immikkoortumut.

Franskit oqaasii nunat tamalaat aallartitaqarfiisa akornanni oqaasiupput, diplomatiets sprog, tulleriiaareqqissaarnerlu atorneqartarlutik, oqaatsillu taakku atorlugit nunat allat taaguutaat taakkualu aallaqqaataat danskit kalaallillu oqaasii atorlugit nunat aqqinik taaguutinit allaapput, soorlu assersuutigalugit imaallutik:

Erfalasup kusanarsaatigalugu atorneqartarnera

Iikkami, oqaluttarfimmi assigisaanniluunniit pinnersaatigalugu erfalasorput atorniarneqassappat taava imatut inissinneqassapput:

Kalaallit Nunaata erfalasua nunat assigiinngitsut akornannut inissinneqassappat qiterlinngorlugu inissittariaqarpoq, nunallu allat erfalasui naqinnerit tulleriiaarnerat malillugu tulleriissaarsimasariaqarlutik, illuatungeriissiterlugit tulleriiaarlugit.
Erfalasorput nunallu allap erfalasua kanaartaat paarlatsillugit iikkamut inissinneqassappata erfalasutta erfalasulerfia qalliussaaq isiginnaartuniit isigalugu saamerliussalluni.

Erfalasut marluk iikkamut nivinngakkat

Katinngatit kanaartaat paarlangasut

Erfalasorput oqaluttarfimmut pinnersaatigineqassappat taassuma oqaluttarfiup siornatungaa tamaat matusimassavaa.

Erfalasorput oqaluttarfiup qaavanut inissinneqanngisaannaassaaq, nerriviup qaliatut atorneqanngisaannassalluni erfalasunullu allanut nikanarsaataanngisaannassalluni.
Toqusup illerfiata qaavanut erfalasorput ilineqarsimappat taava ammalortortaa niaquanut qaninnerutinneqassaaq naalagianiillu isigalugu ammalortup aappalaartumik qalipaatilittaa talerperliussalluni. Erfalasoq peerneqassaaq illerfik ilivermi matoorneqalersinnagu.

Erfalasut oqaluttarfimmi

Katinngatit/peqatigiiffiit erfalasui

Katinngatini kanaartap takissusaa taassuma nooqutaa ilanngullugu erfalasortaata silissusianinngaaniit pingajua avillugu takinerussaaq. Katinngatit kanaartaat 250 cm-inik takissuseqarajupput.
Allunaasaasartaq nooqutaq ilanngullugu erfalasortaatut takitigissapput.
Katinngatit erfalasortaat erfalasortamit salliuniartuunngitsunik peqatigiiffiup aqqanik saqqarmiuanilluunniit erfalasortap kanaartaata tungaatigut qulaatigut naqitsiffigineqarsimasinnaapput allapalaariffigineqarsinnaallutilluunniit.

Katinngammik atoqqaartitsineq

Katinngatitaarnermi ileqqulersuuteqarneq sivisutinniartariaqanngilaq, kisiannili erfalasumut ataqqinnittumik torersumillu pissusilersortariaqarluni piareersarluagaasumik.
Katinngatit erfalasortaat kanaartaannut kikiattoriikkat maanna pissarsiarineqarajupput. Taamaakkaluartorli pissusilersuutissat taakkuupput.
Tunniussisuusoq oqaaseqaqqaarsinnaavoq katinngammut ataqqinnittumik pissuseqartarnissaq eqqaasitsissutigalugu taamattaarlu neriuutigalugu atorluarneqartarnissaa naggataagullu katinngatitaartut pilluaqqullugit.

A. Tunniussinermi inuit pingasuusinnaapput:
1. Katinngammik tigumiartoq.
2. Katinngammik tunniussisoq.
3. Katinngammik tigusisoq.

B. Katinngammik tigumiartup katinngat puuaniit amoriigaq sanimorluinnaq sammitillugu siaassavaa tunniussisussaq tigusisussarlu akileriillutik erfalasortaata saavaniitillugit – isiginnaartoqarpat isiginnaartut saallugit. Tigusisussap kaataarannguamik tigumiaqassagami eqqaamassavaa.

C. Kikissat nooquttamut qaninnerusut pingasut kaattamik kaatassaapput. Tigusisoq kaatsisuusassaaq.
Kikiak siulleq kaariutigalugu oqassaaq: – Kunngerput pillugu.
Sioqqutsisumik ilitsersuisoqareersimanngippat tunniussisup taanna oqaatigissavaa, taavalu tigusisup oqaatsit issuassavai, kinguliini taamattaaq.
Kikiak tulleq kaariutigalugu oqassaaq: – Nunarput pillugu.
Kikissat pingajuat kaariutigalugu oqaassaaq: – Erfalasorput Peqatigiiffippullu (peqatigiiffiup aqqa taallugu) pillugit.

D. Taava tunniussisup katinngat tigummisumiit tigussavaa napparlugulu tigusisussamut tunniullugu. Taamaalioreeruni assammillugu katinngatitaarnerani pilluaqqussavaa.

Matuma siornani allassimasut tassaapput tunniussisup ileqqulersuutigititassai. Taakku saniatigut katinngatitaartut qanoq iliuuseqarusunnerlutik namminneq aalajangissavaat. Inassutiginarpoq erinarsuutit erfalasutsinnut inuiaassutsitsinnulluunniit tunngasut ilaannik erinarsortoqarsinnaanera.
Inissamut pitsaanerpaamut katinngat inissinneqassaaq, oqaluttarfiup talerpiatungaanut – isiginnaartuniit isigalugu oqaluttarfiup saamiatungaanut – oqaluttarfimmiit sassasinnerulaartillugu.
Pissusissaq naapertorlugu katinngat imuneqassaaq.
Pissusilersuutiginiakkat nalunaallillugit oqaloqatigiissutigineqareersimassapput.

Katinngammik tigumiartuuneq

Katinngat tigumiuserlugu

Katinngammik tigumiartuussagaanni misigissuseqarfigalugu pisariaqarpoq aammali nukeqartariaqarpoq. Katinngammik tigumiartuusup pissusilersuutissani ilikkarsimasariaqarpai.
Atisat assuutit peqatigiittulluunniit ilisarnaatit tigumiartunit atorneqassapput.
Katinngat tamatigut pooqartillugu toqqorsimaneqartarpoq.
Katinngat atorneqalersinnagu pooqartillugu ingerlattariaqarpoq.
Katinngammut atasarput tigumiutaa. Taamaattumik peqarluni ingerlannera oqinnerusarpoq. Ikkuffik niup talerperliup – seeqqup – tungaaniitittariaqarpoq ipua tuimut saamerlermut ujangisillugu.
Ingerlaarnissaq sivisussappat katinngat siaaqqatillugu tigumiutaaniitillugu oqinnerussaaq. Anorlersumi katinngatip allunaasaasartai qilerutigalugit atorneqarsinnaapput.

Katinngammik imusineq allunaasaasartanillu

Allunaasaasat nivingasut isorpasissuunngitsukkut qasungasumik ataasiarlugit qileriarlugit erfalasortaq kaajallallugu aappaa saamiatungaagut aappaa talerpiatungaagut imminnut ornitsillugit
kaajallaguteriarlugit qasungasumik qilerneqassapput.
Sila ajussangatinngikkaanni tamatigut tigumiutaa nassartariaqanngilaq. Tigumiusisaanngikkaanni katinngatip kanaartaa nunamut tunngatillugu isikkap talerperliup tungaaniitittariaqarpoq.
Qeqqarissisimatilluni kanaartaa tuip talerperliup tungaanut nususimaalaarneqassaaq assannillu illugiinnik tigummineqassalluni. Erfalasumik tigumiartup ingerlariassaguni talerpimminik katinngat kivissavaa qaami portoqataanik saamimminillu qitimi nalaatigut tigussallugu. Taamaasillugu ingerlanneqassaaq. Pisuffissaq sivisussappat tigumiutaata atorneqarnissaa inassutiginarpoq. Taamaaliornermi assammik saamerlermik sakissat nalaatigut talerperlermillu qaap nalaatigut tigumiarneqassaaq.

Erfalasup ilassinnissutigineqartarnera

Erfalasup sikitillugu nallartillugulu ilassinnissutiginera

Aatsaat nunarput pillugu nuannaarutissaqaraangatta katinngatit atorlugit ilassinnittarpugut, soorlu kunngikkormiut nunallu allat naalakkersuisui ataqqinnittumik ilassiniarutsigit.
Ataqqinninniarneq tigumiartut tigumiartarnerattut aallartittarpoq. Taava assammik saamerlermik katinngatip kanaartaata ataatungaa tiguneqassaaq saamiatungimullu ingerlanneqarluni.
Taamaaliuutigaluni talerpik ammukartikkiartuaarneqassaaq katinngatip silaannarmi talerpiatungimut sanimorluinnaq narlorissilluinnarnissaa tikillugu, kisianni erfalasortaanik nuna attornagu.
Ilassisassaq allornernik qulinik ungasitsigileraanni ataqqinnilluni sikititsinermik pissusilersortoqalissaaq; naammassissaarlu ataqqiniagaq sarsutereerluni allornernik qulinik ungasitsigilerpat.
Kunngikkormiut inissaminnut pigaangata saneqqutileraangataluunniit taamatut ataqqinninniartoqartarpoq. Taamaaliortoqartarportaaq kunngi inuummersoqquneqaraangat imaluunniit nunarput inuiaassutsimullu erinarsuutit ’Nunarput utoqqarsuanngoravit’ imaluunniit ’Nuna asiilasooq’ assigisaallu erinarsorneqaraangata.
Ilisinerni aamma ataqqinninniartoqartarpoq, takuuk taanna pillugu allaatigisaq.
Taamatut ileqqulersuutit soorlu timersortartut ingerlaarneranni atorneqassanngillat, taakkua katinngatertik uertillugu isiginnaartut ilassisassammatigit.

Katinngatit nalliuttorsiortuni

Katinngatinik tigumiartunit katinngat eqqunneqassaaq, tigumiartullu makkuusinnaapput: Siulersorti tigumiartorlu, amerlanerusinnaappulli soorlu pingasunik sissuertoqarsinnaagamik. Siulersuisuat katinngatip siornani siulliussaaq sinnerilu tigumiartup avataani inissisimassallutik. Katinngatit arlaliuppata ingerlaartut siuleriiaassapput, katinngatinillu tigumiartut talerpiatungaaniissapput. Ataasiinnarmik siulersuisoqarsinnaavoq.
Katinngatit kusanartumik inissinneqassapput.
Tigumiartut iseriartorneranni isersimasut tamarmik katinngat saallugu nikuissapput aatsaallu katinngatit inissinneqareerpata ingissallutik.
Nerisoqartillugu, aliikkusersuisoqartillugu oqaluttoqartilluguluunniit katinngatit ilitsivimminniissapput. Ilitsiviliortoqarsinnaavoq. Tigumiartoqaannarsimappat taakku paarlanneqartariaqartassapput.
Nalliuttorsiorneq naatinnagu katinngatit eqqunneqarnermittut anninneqassapput, nalliuttorsiornerup naanissaanut uninngatiinnarnianngikkaanni.
Palasimit akuerineqarluni aatsaat katinngatit oqaluffimmut eqqunneqarsinnaapput.

Oqaluffimmi katinngasisaartarneq

Oqaluffinni katinngasisaartarnermik apeqqut assigiimmik nalinginnaasumillu akineqarsinnaanngikkaluartoq matuma ataani maleruaqqusat malinneqartariaqarput.
Oqaluffinni suliassaq suugaluarpalluunniit palasi ilaqutariillu suliamut attuumassuteqartut katinngasisaarnissamut akuersiseqqaartariaqarput.
Akuerineqarsimagaanni palasi/ajoqi suleqatigalugit katinngatip qaqugu eqqunneqarnissaa anninneqarnissaalu naalagiarnerullu nalaani sumi inissisimanissaa aalajangertariaqarput.
Eqqunneqarnera anninneqarneralu isaatitsinerup aniatitsinerullu nalaanni pisinnaapput, imaluunniit naalagiat isaalersinnagit katinngatit inissereerneqarsinnaapput, naalagiallu aniareerneranni anninneqarsinnaallutik. Siulleq atorumaneqarpat katinngatit inissaminnut kigaatsumik apuukkiartorneqarneranni annikkiartorneqarnerannilu ilagiit erfalasoq saallugu qiviarlugu nikuittassapput, tassa naalagiat altarip tungaanut sammigaluarlutik naqqup qeqqata tungaanut saassapput.
Katinngasisaartut paarlaattarnissaat sapinngisamik tussiarnerup nalaani nipaarsaarluinnartumik pisassaaq.
Pilluaqqussut erinnersaarneqartillugu/oqaatigineqartillugu katinngat sikitiallanneqartassaaq – immannguaq orlertillugu – naammassineqareerpallu nappaqqillugu.
Nalliuttorsiorluni sapaatinilu naalagiarnerni peqatigiiffiit katinngasisaarajunnerusarput.

Ilisinermi katinngasisaartarneq
Ilisinerit oqaluffinni suliaasartuni katinngasisaarfiugajunnersaapput. Taakkunani palasip ilaqutaasullu isumaqatigiissuteqarfigereersimanissaat pisariaqarluinnarpoq.
Tassanissaaq qulaani taaneqareersutut ilassinnittoqartassaaq aamma issumeerinermi.
Arlalinnik katinngasisaartoqaraangat inikilliornaraangallu katinngat ataasiinnaq ilani sinnerlugit sikitinneqartassaaq.
Katinngasisaartut nalliuttuni assuutigisartakkaminnik atisaqassapput.
Katinngatit arlaliusaraangata katinngasisaartussat siulersorneqartassapput, aallaqqaarfissamiit inissiffissanut tamanut siulersortaasussamik.
Katinngatit toqusumut attuumassuteqarnerusut niaquata nalaanut inissinneqassapput. Katinngasisaartut sinneri illerfiup kingornatungaani akileriillutik imminnut saallutik nikorfassapput. Palasi sassarpat taassumunnga saassapput.
Pilluaqqusineqarnerani katinngasisaartut qeqqarissisimassapput.
Palasip oqaluussereernerani katinngasisaartut imminnut saaqqissapput. Tussiutip kingulliup versiisa kingulliup tulliata naanerani katinngatit oqaluffimmiit annikkiartorneqalissapput, siulliullugit eqqunneqartut siulliullugit anninneqassallutik taamaasillutik katinngasisaartut ilatik saaqquteqqaartariaqassallugit.
Oqaluffiup silataani katinngasisaartut biilip ingerlassisussap sanianut illugiillutik inississapput.
Iliveqarfimmi katinngasisaartut sapinngisamik illerfik qanillillugu inississapput.
Illerfik ilivermut ikineqalerpat katinngatit sikitinneqassapput.
Qujassuteqartoqannginnerani katinngasisaartut ataatsikkoorlutik iliveq qanillissavaat kingullermillu ataqqinninniutitut katinngatit kigaatsumik iliveq qulangersillugu pingasoriarluni ataatsikkut sikitinneqaqattaassapput qisuttat uinganeqanngitsumik siumut narlortittaqattaarlugit.
Pingasoriarlunissaaq sikititsineqartassaaq eqqaassutissanik naasortaliinermi peqataagaanni, naasortaliisoqareerneratigut eqqaassutissaq qimanneqalerpat, katinngatit imuneqalersinnagit.
Tamatuma kingorna katinngasisartut katinngasisaatitik kanaartaannut allunaasaasartaannik qilissavaat. Tamatuma kingorna erfalasortat kanaartanut imuneqassapput.
Ilisisoqartillugu katinngat aliasuummik qalertaqartinneqartussaanngilaq, aliasunneq katinngatip pissusianut naleqqutinngimmat, katinngalli ataqqinninniutaammat!

Katinngammik sikititsineq sanimoortitsinerlu

Erfalasutta torersumik ataqqinnittumillu atorneqartarnissaa pingaartuuvoq. Katinngatinik atuisut amerlanerpaat tassaapput peqatigiiffiit. Taakku malittarisaqarnissaminnik pisariaqartitsipput, taamaattumik neriuutigaarput ilitsersuutit uani atuagaaqqamiittut iluaqutigineqarumaartut atuarluarneqarlutik ilikkarluarneqarlutillu.
Ilitsersuut una Dannebrogip atorneqartarneranut atuagaaqqiaasoq annertuumik najoqqutaralugu suliarineqarpoq, nunanimi tamalaani malittarisassat assigiiaaqimmata.
Erfalasoq manissarneqartanngilaq nutaajulluni manissareersimasarmat.
Erfalasoq katinngatillu toqqorsimanagit atorluagassaapput.
Katinngatit erfalasortamikkut ilisarnaaserneqarsimanngikkaangata ilaanni paarlaattoorneqartarput tammaaneqarlutilluunniit. Nooqutaasigut ilisarnaateqartissimanngikkaanni ipuatigut malunnaatsukkut peqatigiiffiup ilisarnaataanik nalunaaqutserneqarsinnaapput.

Naggasiut

Inuiattut pingaarnerpaatut ilisarnaatigisatta, nunatta erfalasuata, ukiunik 20-nngortorsiornera ulloq 21. juuni 2005 nalliussivarput.
Nunatsinnut nunattalu erfalasuanut ukiuni 20-ni taakkunani siuariartorneq annertusiartuinnarsimavoq. Nuannaarutigeqalugu maluginiarpara nunatta erfalasuata ataqqineqarnera atugaaneralu nunatsinni sumiikkaluaraanniluunniit annertusiartuinnartoq. Erfalasoq Namminersornerulluni Oqartussaanerup eqqunneqarnissaa sioqqutilaarlugu 1978-imiit 1985 tikillugu innuttaasunit nunatsinnilu naalakkersuinikkut qinikkanit pimoorutivillugu misigissuseqarfioqisumillu oqallisigineqartarsimavoq. Erfalasoq taanna tamatuma kingorna nunarput tamakkerlugu nuannarineqaleraluttuinnarsimavoq.
Inuiaqatigiinni meeqqap kialuunniit ilisimavaa erfalasup qaqortortaata sermersuaq, iluliarsuit sikulu ilisarnaaserai. Aappaluttortaatalu seqineq nuilersoq tarrilersorlu immamik aappillersitsisartoq ilisarnaaserpai. Ilisarnaatit taakku kialuunniit paasisinnaavai. Ilisarnaat taanna uagut nunami tassani najugaqartugut ulluinnarni pinngortitamit misigisartakkatsinnit uppernarsarneqartarpoq. Nunatsinnut avataaniit tikeraanut erfalasoq Kalaallit Nunaannut ilisarnaataavoq kusanartoq erseqqissorlu.
Erfalasorpullumi kusanaqaaq. Oqaatigineqarsimavoq pinngortitat naliitsuussusiisigut angujumasanik tunaartaqartoqanngitsoq – taakkuli angujumasanit malitseqartartut. Tamanna Thue Christiansenip eqqumiitsuliortutut inuiattut ilisarnaatitta ilusissaa pitsaanerpaaq pisariitsumik ilusileramiuk misigisimassavaa. Erfalasumik pisariitsumik ilusiligaallunilu qalipaasigaanermigut erfalasoq Kalaallit Nunaanniittunut tamatsinnut takorluukkanik misigissutsinillu eqqortunik pilersitsisinnaasoq.
Inuk silatoorsuaq, Albert Einstein oqarsimavoq inuiattut misigisimaneq tassaasoq meeqqat nappaataat. Tamanna inuiassuit mæslingerneraat. Tamatumani inuiattut naalagaaffissuit pissaaneqaqisut naalagaaniarumatunerat inuillu nalinginnaasumik ilisimasaqarnerusutut, akaarinninngitsutut imminnuinnarlu pingaartittutut pissuseqaqqajaasarnerat eqqarsaatigalugu eqqortumik oqarsimavoq. Siuaasanilli pinngortitamillu mianerinninnikkut, nunagisamik innuttaasalu pisinnaasaannik usorsisimaarutiginninneq pingaartitsinerlu kalaallillu imminnut paasinerminni ataatsimooqatigiinnermik kiffaanngissuseqarnermillu peqarnerat inuiattut misigisimanermik pitsaanngitsumik paatsuukkamilluunniit imaqanngilaq.
Nunarsuarmioqatigiinni tamat oqartussaaqataaneranni pilerlaatut inuiattut ilisarnaatigisatsinni tulluusimaarluta misigissuseqarluarlutalu katersornissatsinnut Kalaallit Nunaat pissutissaqarluarpoq. Pisut ullulluunniillu nalliuttorsiorfiusut pineranni tamatigut taamaaliortuaannarisa! Erfalasorpullu erfalasulerfik qiteqqullugu amugaangatsigu aliasunnitsinni misigissutsivut immikkut saqqummiuttuartarisigit.

Webdesign: Kreator